lauantai 26. joulukuuta 2009

Englanninkielisiä pelejä

Yhdistä sanat luontevasti

Word it -peli, scrabble -tyyppinen peli

tiistai 3. marraskuuta 2009

My first dictionary


My first dictionary on lasten sanakirjan synkkä parodia. Siinä tapahtuu aina monenlaista pahaa lapsille tai he ovat viattomuuttaan mukana jossakin aikuisten pahuudessa.
Tässä on myös vahvasti moraalinen puolensa, toisaalta lasten viattomuus ja tekstin ja kuvan jännite ja aikuisten ja joskus lastenkin maailman pahuus.
Samalta tekijältä, joka ilmoittaa olevansa arka kirjastonhoitaja, on toinenkin blogi, Musty Moments, jossa ei ole tuota ilkeyttä samlla tavalla kuin sanakirjassa. Nimensä mukaisesti se kertoo kuitenkin erikoisista asioista, tosin ironiseen sävyyn.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Huippuluentoja

En ymmärrä niitä, jotka tuomitsevat internetin, tai ymmärrän kyllä. On aivan mahdollista elää ilman nettiä, vaikka olisi perinteisesti yksinäinen ihminen. Kirjatoukan elämä on aina mahdollinen. Epäilen kuitenkin, että jokaisen on jotenkin toteutettava sosiaalisuutta. Täytyy löytää jokin muoto olla toisten kanssa yhteydessä.

Tietenkin kunnollinen parisuhde olisi ihailtavaa, mutta kenelle se näinä päivänä onnistuu.

On haettava korvikkeita. Ihmisten pariin lähteminen on kallista ja työlästä. Tietysti se maksaa vaivan. Silti voi löytää kompromisseja ja korvikkeita. Netti ei ole välttämättä huono.

Otetaanpa esimerkki:

Voit kuunnella maailman parhaimpien yliopistojen parhaimpia luennoitsijoita. Kaikki on vain klikkauksen päässä. Englannin opiskelun voi yhdistää mielenkiintoiseen sisältöön.

lauantai 17. lokakuuta 2009

Blogroll

Arts and Culture
A Daily Dose of Architecture
A List Apart
artnet
Arts & Letters Daily
ArtsBeat
Artworld Salon
BLDGBLOG
Blogging the Reel World
Lens
Modern Art Notes
Paper Cuts
The Moment
Yanko Design
Business and Economy
Baseline Scenario
Becker-Posner
Bruegel
Daniel Gross
Dealbook
Economics Unbound
Economist's View
Economists’ Forum
Economix
Executive Suite
Floyd Norris
Freakonomics
Free exchange
FT Comment & Analysis
Marginal Revolution
Paul Krugman
Peterson Institute for International Economics
Real Time Economics
Robert J. Samuelson
The Balance Sheet
The Deal
Today’s Business Press
Education
Assorted Stuff
Bridging Differences
Digital Student
Eduwonk
Edwize
Higher Education
Joanne Jacobs
Open Education
School Matter
The Chronicle of Higher Education News blog
The Quick and the Ed
This Week in Education
Environment
Climate Audit
Climate Debate Daily
Dot Earth
Environmental Capital
Environmental Economics
Environmental News Network
Green Tech
Green, Inc.
GreenBiz
Greenwire
grist
Independent Energy Producers
Sustainablog
Treehugger
World Climate Report
General
American Prospect
Atlantic Monthly
Brookings Institution
Center for American Progress
City Journal
Commentary
Daily Dish
Daily Kos
Great Issues Forum (CUNY)
Harper’s Magazine
Hoover Institution
Huffington Post
Instapundit
Michelle Malkin
Mother Jones
National Review
New York Review of Books
New Yorker
Politico
Reason
RedState
Slate
Talking Points Memo
The Arena
The Cato Institute
The Corner
The Heritage Foundation
The Nation
The New Republic
The Opinionator
The Weekly Standard
Volokh Conspiracy
Washington Monthly
Government and Politics
CQ Politics
Hotline On Call
Overlawyered
Political Perceptions
ProPublica
RealClearPolitics
Roll Call
SCOTUSblog
The Caucus
The Fix
The Hill
Threat Level
Truthdig
Washington Wire
Health
American Journal of Medicine
GoozNews
Health Affairs
Health Beat
Health Care Renewal
Healthcare Economist
KevinMD
New England Journal of Medicine
New Health Dialogue
The Health Care Blog
Well
WSJ Health
International Affairs
A Fistful of Euros
Carnegie Endowment
Center for Strategic & International Studies
Chatham House
China Digital Times
China Journal
Council on Foreign Relations
Democracy Arsenal
Economist
European Council on Foreign Relations
Foreign Affairs
Foreign Policy Passport
Institute for Science and International Security
IntLawGrrls
Muqaawama
On the Ground
Overseas Development Institute
The Best Defense
UN Dispatch
Washington Note
World Politics Review
War and Terrorism
Afghanistan Conflict Monitor
Afghanistan Index
Baghdad Bureau
Baghdad Life
Counterterrorism Blog
Danger Room
Homeland Security Watch
Iraq Index
IraqSlogger
Terrorism & Threats

Määritelmät

Sanakirjat ovat täynnä määritelmiä. Ne ainakin määrittelevät, kun näyttävät, mitä kyseiseen sanaan tai käsitteeseen kuuluu.

On olemassa eräs Google -toiminto, jossa haetaan määritelmiä. Kirjoita sana, jolle haluat määritelmän ja eteen define. Määritelmät saattavat tulla myös normaaliin hakuun kuten tämä osoittaa. Myös akronyymeille saattaa löytyä määritelmiä.

On myös tällainen sivu, define.com, jossa on mukana Googlen toiminto.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Spelling bee

Englanninkielisessä maailmassa on jännittävä spelling bee -kulttuuri. Kilpaillaan koulu-,piiri-, osavaltio- ja valtakunnan tasoilla oikeinkirjoituksessa! Oikeinkirjoitus on sitä, että kilpailija osaa luetella sanojen oikean kirjoitusmuodon kirjain kirjaimelta. Monet ovat vallan korkealla tasolla ja osaavat myös harvinaisten sanojen merkityksiä ja etymologioita.

Sieltä olen löytänyt mielestäni hyvän ohjelman, joka voisi kulua kansan käsissä myös Suomessa. Se ei ole rajoitettu tiettyyn kieleen, vaan sillä voi harjoitella myös suomen oikeinkirjoitusta. Ja suomalaiset voisivat harjoitella vieraiden kielten.

Tässä on netissä toimiva saneluohjelma, joka käyttää hyväkseen isohkoa listaa, yli 42000 sanaa. Voit kirjoittaa harjoiteltavia sanoja ruutuihin ja ohjelma kyllä kertoo, ovatko ne listassa. Sitten kuulet sanat ihmisäänen sanomina ja voit testata, osaatko kirjoittaa ne oikein. Sanoja voi ottaa enemmän kuin alkuperäisessä ehdotuksessa.

Tämä sivu käsittelee oikeinkirjoitusta, pitää tunnistaa väärin kirjoitettu sana. Täällä on BBC:n oikeinkirjoitusharjoituksia.

lauantai 10. lokakuuta 2009

Ruotsinkieliset linkit



On aikamoisen vapauttavaa, kun osaa suomen lisäksi paria muuta kieltä niin, että voi vaivatta lukea ja seurata ko. maan mediaa. Olisi tietysti vielä parempi osata useampia ja paremmin, mutta olen kiitollinen tästäkin vähästä.

Laitan tähän itselleni mm. Ruotsin media-linkkejä ylös:

Axess

Second Opinion, uutiskooste

Newsmill 

Teknikdebatt

Haparandabladet

Ruotsin tv, svt

SVT Play, Ruotsin tv:n ohjelmia

Ruotsin radio, SR, mukana nettiradiot, joiden joukossa suomenkielinen Sisuradio

Dagens Nyheter

Svenska Dagbladet

Tidningen Vi

Aftonbladet

Expressen

Metro.se

Ruotsalaisia tv-ohjelmia netissä

ETC

Folket i Bild Kulturfront

Språktidningen

Vlt

Tidningen Kulturen

Ruotsalainen sivu lehdistä maailmalla

Svenska tidningar, Tidningsinfo

Norska tidningar  ja monesta muustakin maasta

Yle, lehtihuone

Hufvudstadsbladet

Åbo Underrättelser

The Local, englanninkielinen lehti Ruotsista

Ruotsin sanakirjoja:

Ordböcker och lexikon, oma juttuni

Lexin, kuvasanakirja, Suomi, Englanti, Ruotsi

Animationsteman

Synonymer

Etymologisk ordbok

Tyda.se on hieno palvelu, tunnistaa automaattisesti kielen, siis englanti tai ruotsi, paljon hyvälaatuisen robottiäänen ääntämiä sanoja jne.

The People´s Dictionary, englanti-ruotsi

Norstedts ord, Nettisanakirja englanti-ruotsi-englanti. Oikein hyvä sanakirja, ei siinä mittään.

Svenska Akademiens ordbok, klassinen mammuttihanke, etenee jossakin aakkosten loppupuolella

Svenska Akademins ordlista

Knuff.se, ajankohtaista ruotsalaisista blogeista

Ruotsi-suomi-ruotsi -sanakirja, Språkrådet

Lexikon och datasamlingar, korpusar

Nordisk familjebok, facsimile tunnetusta vanhasta tietosanakirjasta

Project Runeberg

Annas länkburkar

Kontoret på nätet

PC för Alla, surftips

Högskoleordbok



Googlen työkalupalkki: Vaihtamalla kielen Googlen työkalupalkin sanakäännös -kohtaan, saa vaikka ruotsin sanakäännöksen. Siinä lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun opiskelee englantia ja ruotsia.

Tämä on vaivattomuudessaan ehkä helpoin tapa lukea englanninkielistä tekstiä ja saada siihen ruotsinkielinen selitys. Tyda ja Norstedts ovat hienoja palveluja, mutta valitettavasti helpoin voittaa.

Saat vaihdettua kielen. Klikkaa työkalut ikonia, joka on mutteriavaimen näköinen. (Siinä on teksti: Muuta työkalupalkin asetuksia.) Avautuneessa ikkunassa klikkaa vasemmasta reunasta Työkalut ja Sanakäännös -kohdasta, Muokkaa. Valitse sieltä haluamasi kieli, tässä tapauksessa ruotsi. Tässäkin on pieni kruksaus -ruutu, mutta toiminnon saa päälle ja pois Sanakäännös -ikonin altakin.

Tässä on vinkki siitä, miten haet ruotsista suomeen sanakäännöksiä: Laita vierekkäisiin välilehtiin, toiseen haluamasi media tai ruotsinkielinen teksti ylipäänsä ja toiseen Språkrådetin sanakirja. Kaksoisklikkaa sanaa tekstissä ja kopioi hiirellä, mene sanakirja -välilehteen ja liitä sana hiirellä hakuruutuun.

Björn af Kleen

Göran Rosenberg

Sven tycker till

Ruotsin blogit

Tietokone- ja nettiopetusta, Ruotsin Skolverket

Kulturellt intressanta svenska sidor:

Carl Larsson

Svenska länkar från Åbo

perjantai 9. lokakuuta 2009

Suomea ja sen kieltä koskevia linkkejä englanniksi

Tutuista asioista lukeminen vieraalla kielellä on hyvää kielenopiskelua.

Googlen työkalupalkissa on hyvä sanakirja. Sanakäännökset tulevat näkyviin hiirellä sanaa osoittamalla. Sanakäännös tulee olla kruksattuna päällä. Suomenkielisessä tekstissä se häiritsee. Toistaiseksi Google toolbar toimii hyvin vain IE:ssa. Asetus-ikonista saa palvelun kääntämään monelle muullekin kielelle englannista.

An Introduction to "Finglish"
An article by Jenni Tuominen. "The term "Finglish&; "was coined by Professor Nisonen at Suomi College in Hancock, Michigan to describe a linguistic phenomenon he encountered in America. As the term implies, Finglish is a mixture of English and Finnish. In Finglish the English lexical items are being nativized and inserted into the framework of Finnish syntax and morphology. Finglish is spoken in daily linguistic contact between Finnish speaking immigrants and speakers of English. Finglish is found in any English-speaking country that has allowed large scale immigration from Finland." ; Sections on: History of the Finns in the USA. The Finglish speech community. Examples of Finglish. The future of Finglish. Bibliography.

Behind the Name - Etymology and History of First Names
Gives derivation of Finnish given names.

Finnish Genealogical Word List
A list of Finnish words that you are likely to find in genealogical sources with their English translations. Includes language characteristics.

Finnish Grammar

Finnish Grammar Bits
A set of neat, easy-to-understand grammar tutorials for novice Finnish speakers (written by Kimberli Mäkäräinen).

Finnish Grammar Resources

Finnish language
Finnish is a member of the Finno-Ugric language family and is classified as an agglutinative language. It modifies the forms of both noun and adjective depending on their roles in the sentence. It has a reputation for being difficult to understand and learn. This is mostly because there are few languages closely related to it, making the vocabulary unfamiliar.

Finnish Pronunciation
A good intro to Finnish pronunciation. "Finnish pronunciation is rather regular as compared with many other languages. Generally, one letter corresponds to one sound in a fixed manner. This document describes the sounds roughly."

Finnish Survival Phrases
The Finnish language lesson offered here is an excerpt from the Finnish Title in Transparent Language's Languages of the World software program.The Basic Finnish Phrases and the Finnish Phrases for Meeting and Greeting will lead you to the Finnish Dialog at the end, which shows how these Finnish survival phrases are used in conversational Finnish.

Finnish Tongue Twisters
From the 1st International Collection of Tongue Twisters. Includes reputedly the longest Finnish word. And rough translations.

Finnish Word Lists
Here are some Finnish words with English translations that appeared on the Finngen E-mail List. These may be helpful and aid in translating genealogical records.

Forming Finnish Patronymic Names
General rules for forming the possesive form of a name.


General Finnish Language Resources
Includes links to Finnish language lessons, Finnish chat and Finnish dictionaries and translators.

How to pronounce Finnish names
Alphabetical list of 1239 samples. Many Finnish names seem quite long and contain strange letters which doesn't make figuring out how to pronounce them very easy. But now this huge problem which has bothered the greatest minds of the world for years has been finally solved :-) Just select one of the nine categories and click on the name you want to hear and you'll soon pronounce Finnish names perfectly!

How to Pronounce Finnish Names
Audio (.wav) pronounciations of names: e.g. Most common baby names (1999, 1998 and 1997). Female names in alphabetical order. Male names in alphabetical order. Last names in alphabetical order and most common last names in Finland. Select geographical names from a map. The site also contains an Alphabetical list and links. Frequent updates.

Learn Finnish Online
This site is designed as an online starting point for people who want to learn more about the Finnish language.

Learn to speak Finnish in 3 minutes
Click on the highlighted Finnish words for audio examples (.wav)

Tavataan taas! Let's Meet Again - Finnish for Foreigners
Basic Finnish - vocabulary and grammar plus various phrases. Also some info on Finland.

Employment of foreigners hampered by language barriers and attitudes
Article by By Vellamo Vehkakoski, Helsingin Sanomat.

The Patrin Web Journal: Gypsies Still on the Fringe in Finland
An article by Wendy Sloane on "Finland's Romani, as Gypsies call themselves worldwide, are 6,500 to 10,000 strong outnumbering the roughly 2,500 indigenous Samis, or Lapps."

If you are Finnish, test yourself

Finnish-Hungarian etymologies

torstai 8. lokakuuta 2009

Englanninkielistä mediaa

MSN, huom. videoissa on tekstitys

ABC - News

The Atlantic

The Australian

The Sydney Morning Herald

BBC - Homepage

BBC - News

Earth News, BBC

English Russia

CBS - News

China Daily

City Journal

cnet

CNN

The Daily Beast, mukana Newsweek

Esquire

Financial Times

Finland For Thought

Guardian

Harper´s

The Hindu

History Today

HowStuffWorks

Huffington Post

Instructables

Jerusalem Post

Life

London Evening Standard

longform.org

Los Angeles Times

Macleans

Mail Online

Makeuse

MinnPost

Monocle

Mother Jones

National Review Online

Nature

New Scientist

Newsmap

Newsweek

News of the World

The Onion, pilalehti

Pakistan Times

Palestine News

People

Popular Science

Pravda

Sky News

Spiegel Online

Slate

Spectator

The Sun

The New Yorker

The New York Times

Time

Times Online

Telegraph

US News

Vanity Fair

WikiLeaks

WIRED

Englannin sanakirjoja:

Visuwords

Lexipedia

Ääntämissanakirja

Cambridge Dictionary

Dictionary.com

AskOxford

Merriam-Webster

Merriam-Webster Visual

Englannin ladattava, toimii offline

Kuvasanakirjoja

Urban Dictionary

CIA The World Factbook

Britannica 1911

refdesk.com

Tech IT Easy

Lifehacker

Make Magazine

KillerStartups

History Today

Pepy´s diary

Science Daily

Internet Archive

How stuff works

How Everything Works

Wikihow

Garden web

About.com

Sanakirjoja:

Sanakirja.org, monta kieltä, myös venäjä

Sanakirja: Efendi, su->eng

Sanakirja: EFE -sanakirja verkossa, englanti-su-englanti

Sanakirja:SE suomienglantisanakirja

Sanakirja: Ilmainen Sanakirja, monta kieltä

Sanakirja: Kaannos.com

Wiktionary, English

SlangSite

London slang

Urban Dictionary

Bing Translator

Sanakirjoja, lista


Nykyään englanninkielistä mediaa on helppo lukea Googlen työkalupalkin tai Googlen sanakirjan ansiosta. Tarvitsee vain osoittaa tai klikata (riippuen palvelusta) jotain sanaa tekstissä, niin pikkuikkunaan ilmestyy sanakirjan antamia merkityksiä. Sanakäännös pitää työkalupalkissa olla kruksattuna päällä. Kielivaihtoehtoja saa Työkalut -ikonin takaa. Tässä on kokooma selaimen osina toimivista sanakirjoista, jotka helpottavat niin englannin kuin muidenkin vieraiden tekstien lukemista.

Englanninkielisen tekstin lukeminen helpottuu, jos käytät Chromea, kun lataat yksikielisen englannin sanakirjan lisäosaksi.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Nettikirjat

Edellisestä postauksesta jäi käteen, että ainakin Sage´s dictionaryn voi ladata koneelle ja käyttää off line. Muistaakseni oli toinenkin ja suomenkielinen oli aika suppea. Sen etu oli kyllä, että se selitti suomeksi, Sage´s on yksikielinen.

Niitä nettikirjoja sitten. Olen aikoinani kerännyt oikein intohimoisesti ison listan. Voi tietysti sanoa, että hae Gutenbergista, mutta kyllä maailmalla on paljon lisääkin, vaikka Gutenberg on peruskamaa ja sen kirjoja käytetään monissa palveluissa.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Jos asuu Hevon kuusessa

Jos sattuu asumaan jossakin Hevon Kuusessa, poissa netin siunauksellisesta taikapiiristä, mutta omistaa tietokoneen, voi silti lukea vaikkapa nettikirjoja tietokoneelta. Kävin lukemassa wikipediasta kirja -artikkelin ja päätin muuttaa sitä. Siinä sanottiin, että paperinen kirja tulee pitämään pintansa, kun tietokoneen ruutukin rasittaa silmiä.

Eivät nämä litteät näytöt enää niin rasita, enemmänkin ehkä pystyasento. Tosin on mahdollista järjestää monitori siten, että lukee vaikkapa mukavassa nojatuolissa. Minulla ne ovat jääneet kokeiluiksi, sillä minä myös rakastan paperikirjoja ja olen viime kuukausina ostanut niitä kirppareilta ja kirjaston poistoista tuhottoman paljon niin, että ne kestänevät koko ikäni. En ehdi edes uusia kirjoja lukemaan. Jos niitä lainaan kirjastosta, lainat pian vanhenevat ja tuottavat sakkoja.

On minulla lukulaitekin Cybook, Bookeen, joka on litteä eikä taatusti rasita silmiä. En ole sitäkään ehtinyt paljon käyttää. Minulla on siinä paljon englanninkielistä klassikkokirjallisuutta ja mukava olisi sanakirja. Se kuitenkin maksaa. Jos lukisin tietokoneen välityksellä sanakirja toimisi. Minulla on myös minikannettava. Tietokoneelle voi ladata sanakirjoja ja lukea paikasta riippumatta. Mutta en ole sellaiseen keikailuun lähtenyt, että ottaisin kannettavan mukaan Luontoon. Liikunta on erikseen ja Lukeminen erikseen. Minulla on kyllä Reader -ohjelma, joka mahdollistaa, että minikannettavaa voi lukea kuin avattua kirjaa. Tosin tietokoneen ruutu ei näy hyvin ulkona, minulla ei ole kesämökkiä, viihdynkin hyvin kotona laajakaistan ääressä. Kotona on kaikki mukavuudet, sauna ja kaikki, joista tosin joudun maksamaan omaisuuden.

Luin kesän aikana mm. mediamoguli Murdockin lausunnon, että sanomalehti tulee korvautumaan lukulaitteilla: Ei tarvitse pitää yllä kalliita painotaloja ja tapella ammattiliittojen kanssa, voi keskittyä ytimeen eli tekstien ja kuvien tuottamiseen. Lukulaitteita odotetaan kovasti. On tulossa isompikokoisia ruutuja, jotka voi vaikka kääriä rullalle. Sitten a vot, kun tulee värinäyttö, paperilehti voi jäädä tappiolle. Oli minulla nostalgian vuoksi kesän aikana viikonlopun Hesari tilauksessa, mutta syyspuolella sanoin ei tyrkyttävälle myyjälle ja erikoistarjouksille. Olihan toki mukava lukea oikeaa lehteä, vaikka Hesaria Pravdaksi haukutaankin. Mutta lehti pitää heittää heti paperinkeräykseen. Niiden työstäminen uudeksi paperiksi toki on suurimittaista, mutta joka tapauksessa se tuntuu tuhlailulta jakeluineen jne. Kyllähän metsää pitää johonkin käyttää, se haaste metsäteollisuudella on. Mutta sen perusteella, mitä olen lukenut mahdollisuuksia on alkaen energiantuotannosta kaikkinaiseen kemialliseen tuottamiseen. Jos minulla olisi rahaa, toki tilaisin yhä lehtiä, mutta nyt on syötävä säästäen savea ja pidettävä vähistä rovoista kiinni, kun tulee uusi työttömyys -toki ansiosidonnaisella, enkä kai ikinä enää peruspäivärahalle putoakaan. Eläkeikään on aikaa. Haluaisin muuttaa takaisin Ruotsiin, mutta se kai käy vasta 65 -vuotiaana, jolloin tulen alkamaan saada Ruotsin eläkettä, mikä se sitten tuleekaan olemaan. Kai siinä on indeksikorotukset.

En halua netistä luopua, sekin maksaa aika tavalla. Sen kautta voi seurata aivan riittävästi sekä koti että ulkomaista mediaa. On suorastaan runsauden pulaa. Varsinkin nyt kun on olemassa tämä sanakäännös -toiminto, joka on niin helppo. Autosta voin luopua aivan helpolla. Nytkin se seisoo aivan käyttämättä ja autotallipaikkakin maksaa 40 €/kk.

Tulen myöhemmin antamaan linkkejä englanninkielisiin suosikkimedioihini. Tämän postauksen tarkoituksena on hakea esille nuo ladattavat englannin sanakirjat.

Laitan tähän kopion pitkästä postauksesta Maalainen -blogistani, siinä kerrotaan ladattavista sanakirjoista ja netin sanakirjoista. Tämä oli ennen kuin tiesin Googlen työkalupalkin sanakäännöksestä: (kuvat eivät näköjään tulleet mukaan, copy/pastaaminen poisti kappalejaon)

E-kirjat, nettikirjat, sähköiset kirjat



Olen kirjoittanut e-kirjoista jo kymmeniä kertoja. Yksi vika on siinä että, jutut hajautuvat arkiston hämäriin. Jos olisin osannut tagittaa, tilanne olisi toinen. Tämän vuoden aikana saattaa markkinoille tulla uudenlainen lukulaite, josta voi tulla esim. ensi joulun hittituote. Ihan hyviä lukulaitteita on jo, minullakin yksi. Ne käyttävät sähköistä mustetta, akku kestää kauan, voi lukea ulkonakin, ei säteile eikä rasita silmiä. Sitten viimeistään kun lanseerataan värilliset näytöt, siinä on hittituote. Tietokoneissa e-kirjoja voi jo hyvin lukea ja voi myös hienommissa puhelimissakin. Esimerkiksi tällaisella uudenlaisella, isoilla tietokonenäytöllä, jonka vasta hankin, voi ruutuun laittaa vierekkäin kaksi ikkunaa, isomman jossa on nettisivu ja pienemmän jossa on on-line -sanakirja tai koneelle ladattu sanakirja. Näin avulla vieraskielisten sähkökirjojenkin lukeminen on ihastuttavan konkreettista ja helppoa. Myös ns. bookreaderin voi laittaa ikkunaksi ja viereen sanakirjan.

Monet asiantuntijat sanovat, että vanha tapa oppia sanastoa, lukea ulkomaankielisiä kirjoja sanakirjan kanssa, on paras, ja se pätee edelleenkin. Paperikirja ja -sanakirja, jos sellaiset on käsissä, on edelleenkin ykkösjuttu, mutta hyvänä vaihtoehtona kirivät elektroniset vastineet. Niissä on myös historiaa, kansainvälisyyttä, oikea kulttuuriaarre. Ei tarvitse omistaa kirjastoja tai lainata vaivalloisesti ja maksaa sakkoja. Elektronisia kirjoja voi myös ostaa ja lainata kasvavassa määrin. Voin todistaa, että kun itseäni vanhanmallinen putkinäyttö alkoi rasittaa ja allergisoida, uusi näyttö ei haittaa.

Elektronisen nettikirjan tilalle esimerkissä voi edellisessä laittaa minkä tahansa vieraskielisen nettisivun, ja niitä on paljon, suuruusluokkaa en osaa arvioida. Tarvetta siis on. Sivun käännökset automaattisena kokonaisuutena ovat edelleen kökköjä, suorastaan hävettäviä.Olen vähän kuin tutkinut erilaisia vaihtoehtoja, lähinnä englannin kieltä ajatellen. Itselläni on jo niin hyvä passiivinen sanavarasto, etten kovin paljon tarvitse sanakirjoja, lehtitekstissä varsinkaan. Romaaneissa ja tietokirjoissa on jo toinen juttu; niissä sanasto on monipuolisempaa.

Tietokoneelle ladattavat sanakirjat ovat varteenotettava vaihtoehto. Niissä on ainakin se hyvä puoli, että ne toimivat myös off-line ja kaikissa windows-ohjelmissa. Yksikieliset ovat parhaimpia, suomenkielinenkin on olemassa. Hyvä muuten, mutta sanasto suppea. Sanaa kaksoisklikataan sähköisessä tekstissä ja viedään se sanakirjan hakuruutuun, tapoja on useita. Tästä en nyt kirjoita enempää, koska olen tehnyt sitä aiemmin.

Tässä on kuva näkymästä, missä on ekirja ja aukioleva Sage´s Dictionary, jota en saanut kapeammaksi. Ehkä liian leveänä. Sanaa ei voi raahata hiirellä vaan pitää liittää hakuruutuun. Yksi ratkaisu leveysongelmaan on, että pitää ohjelmat limittäin tai pienentää ja napsauttaa näkyviin tarvittaessa.Online -sanakirjat. Niitä on englanniksi ja muilla kielillä, suomeksikin, leegio. Niitä saa myös selaimen lisäosiksi. Olen kokeillut ainakin kahta englanninkielisinä ja ne ovat ihan mukavia. Sanaa kaksoisklikataan ja se avaa ikkunan tai välilehden ja riippuu palvelusta mitä muuta saa tehdä, jotta sanalle saa merkityksen. Kaupallinen suomalainen palvelu Lukutulkki on priima, mutta ainakin aiemmin se toimi vain IE:ssä. Tässä kirjoitan vain ilmaisista palveluista.

Erillisiä online sanakirjoja on paljon, suomenkielelläkin on useita. Ne voi tietysti avata erillisiksi selainikkunoiksi, eikä niidenkään käyttö ole erityisen vaikeaa. Mielestäni suomenkielisiä vaivaa sanastojen niukkuus, eikä vaativalla käyttäjällä ole niistä suurta iloa.

Ruotsiksi olen löytänyt ainakin kaksi suhteellisen hyvää: Norstedts ja Tyda.se. (Ruotsin ja muiden kielten välillä, suomi ei ole mukana.) Ruotsia taitava voi käyttää niitä myös suomeksi sanoja tulkitessaan kun tekee siirron omissa aivoissaan. Suomeksi on yksi kiinnostavan yksinkertaistettu BeamLab. Mutta se ei oikein osannut löytää taivutusmuodossa oleville sanoille selitystä. Jos on mahdollisuus laittaa ikkunat vierekkäin ruutuun, mitä nyt ihastuneena tutkin, siinä on ehkä kaikkein konkreettisin vaihtoehto. Valitsee sanan ja vie sen joko raahaten hiirellä tai copy/pastaamalla hakuruutuun.

Nordstedtsissa; se on arvokas ja perinteitä omaava yhtiö, ei raahaaminen edes onnistu vaan on käytettävä kopioi/liitä. Ruutu on myös tyhjennettävä edellisestä sanasta esim. kaksoisklikkaamalla ja delete/poista.

Cambridgen online-sanakirjassa, joka on tosi hyvä, koska siitä on helppo tehdä pieni ikkuna, ei hakuruutua tarvitse tyhjentää. Jälkimmäinen palvelu myös tunnistaa melkein kaikki taivutusmuodossakin olevat sanat.

Norstedtsin sanakirjan hakukäyttöliittymän voi ladata koneelle, menettely on kaksivaiheinen ja vaati minulla parin ohjelman lataamisen. Kaikki oli hyvin selitettynä, joten taitoja ei tarvitse olla kummoisia. Silloin ohjelma toimii muuallakin kuin nettiselainta käytettäessä.Mielestäni pelkkä selainsivukin toimi ihan hyvin. Täytyy ensin kopioida sana, sitten kaksoisnapsauttaa+del hakuruudusta pois vanha teksti ja sitten Liitä. Mielestäni siis yksikieliset sanakirjat ovat kattavimmat, mutta on toki arvoa, jos selityksen saa äidinkielellä.

Tyda.se on oikein hyvä. Sen saa myös selaimen osaksi, muitakin mukavia mahdollisuuksia on, ja se toimii pikanäppäimellä. Jos liittyy mukaan (on ilmaista) jäseneksi sanoja voi myös tallettaa, mutta en ole tätä tutkinut. Nettisivulla kerrotaan, että uutta versiota palvelusta odotellaan.Kuva selittää paremmin kuin tuhat sanaa, joten laitan kuvat muutamasta ruutukaappauksesta. Yhteen jossa on käytetty ladattavaa Sagea, tyda.se:tä, yhdessä Norstedtsia ja yhdessä Cambridgea.

Suomenkielistäkin voisi tutkia, mutta mielestäni ne eivät vielä tyydytä vaativaa käyttäjää. Nuo pikkuruudut voi pienentää ja napsauttaa ne esiin tarvittaessa, ne voivat siellä odotella käyttöä, selaimen ruuduissahan on sisään rakennettu muisti, ne muistavat koon ja paikan näytöllä. Siis ainakin tällaisen edistyneen näytön kanssa, jollainen minulla nyt on. Ainakin pienessä kannettavassani se onnistui, en vain ehkä ole osannut kokeilla aiemmin. Pienellä näytöllä ei juuri ole iloa kahdesta vierekkäin olevasta ikkunasta.Muuten kun uusia ruutuja avaa, pitää vanha olla pienennettynä, muuten se avaa vain välilehden aukiolevaan ikkunaan. Ikkunoita voi vedellä kahvoista halutun suuruisiksi ja siirtää sopivaan paikkaan työpöydällä. Kannattaa kokeilla, miten se käy, jos et ole tullut tehneeksi sitä.

- Minä kirjoitan ajatellen, että lukija olisi perustasoa, ei siis mikään nörtti. Kirjoitan siksi niin tuskastuttavan perusteellisesti, ehkä pitkästyttävästi, koska kokeilen itsekin. En ole myöskään erityisen nokkela, opin hitaasti, unohdan ja kekkaan asiat vasta kun toiset ovat jo menneet. Siinä voi olla se etu, että minunlaisiani on paljon muitakin, ja kyse voi olla vertaistuesta. Minua tämä kuitenkin kiinnostaa.Täytyy siis muistaa, että tuon ekirjan tilalla voisi olla mikä tahansa miljardeista muista vieraskielisistä nettisivuista. Tässä ei ole kyse vain e-kirjoista.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Paras apu - sanakäännös


Minulla oli joskus ostettuna lisenssi ohjelmaan, jonka nimeä en edes muista (Lukutulkki), joka käänsi yksittäisiä sanoja englannista suomeen selaimessa. Se ladattiin koneelle, ainakin osittain. Se oli oikein hyvä, mutta en uusinut lisenssiä, koska ymmärrän kirjoitettua englantia aika hyvin, enkä sitä kovin paljon käyttänyt. Ahkera bloggaaminen ja kaikki muu vei aikaa, etten ehtinyt paljoa englanninkielistä lukemaankaan. Sitä paitsi löysin netistä ohjelmia, jotka olivat lähes yhtä hyviä. Oli ihan erillisiä ja ladattavia englannin sanakirjoja, joiden linkit kaivan joskus esille. Jos olisi jossakin netin ulottumattomissa, voisi silti lukea esim. nettikirjoja englanniksi, jotka on sitä ennen ladannut koneelleen. Nyt Lukutulkki on täysin tarpeeton.

Sitten löysin Firfox -selaimen lisäosina ohjelmia, jotka antavat netissä aika hyviä sanakäännöksiä, avaavat uusia ikkunoita jne. Kaivan niitäkin linkkejä esille vähitellen. Vasta viime aikoina on tajuntaani hiipinyt, että on uusi palvelu, joka hakkaa kaikki muut nettipalvelut tällä saralla. Se on Googlen työkalupalkki, jossa on lukemattomia kieliä, ei vain suomi. Kaikki toimivat vain englannista ko. kieleen päin. Tarvitsee vain olla kyseinen palvelu päällä, kruksaa, ja sitten osoittaa hiirellä englanninkielistä sanaa, ei tarvitse edes klikata. Sanakirjamainen sanan selitys tulee useimmiten. Lukijan pitää tietenkin tajuta syntaktiikka ja osata itse poimia oikea merkitys.

Se on helppoa ja mukavaa. Valitettavasti tuo toolbar ei oikein toimi Firefoxissa kokemukseni mukaan, Toolbar 6 ei edes lataudu Tuliketulle ja 5:ssä ei ole suomea mukana. Varmaan asiaan tulee korjaus piakkoin.

Toolbarissa on myös monia muita herkkuja. Siellä on ABC-korjaus, joka toimii ns. lomakkeissa, joita ovat useimmat hakukentät, voi kirjoittaa virheellisen muodon, klikata ABC:tä ja saa useimmiten hyvän ehdotuksen. Työkalupalkin kielen voi valita aika monesta vaihtoehdosta. On siinä palkissa myös muita englannin oppimiseen soveltuvia painikkeita. On mm. Googlen kääntäjä, joka sanatasolla toimii ihan hyvin, mutta osaa kääntää vain peruslauseita, usein kyllä ihan hyvinkin. Varmaankin voisi olla apua kielen opiskelussa. Kokonaisesta nettisivusta se kuitenkin antaa hävettävän naurettavan käännöksen, kuin mielenvikainen olisi sepustellut. Kääntäjässä on kuitenkin joukkoälyä, voi ehdottaa parempia käännöksiä, mikä varmastikin kannattaisi.

On siellä myös kuvahaku, mutta kuvista tulen kirjoittamaan paljonkin myöhemmin.

Blogin aloitus

Olen harrastanut englantia jo yli viisikymmentä vuotta. Ja en paremmin osaa, voi sanoa. Luen kyllä aika hyvin...ja kuuntelen sujuvasti.

Kun keskikoulussa piti valita kieli ja oli kaksi rinnakkaisluokkaa, minut siirrettiin luokalle, jossa enemmistö oli syrjäkyläläisiä. Osa tuli linja-autolla kirkolle, mutta osa joutui viettämään viikot kortteerissa alivuokralaisasunnoissa, mistä eräs entinen luokkatoveri kertoi. Se oli ankeaa ja köyhää. Joskus joutui syömään matkalaukusta sängyn alta, viikonloppuna mukana tuotuja eväitä. Tämä kaveri joutui takaisin kansakouluun, kun kevättodistuksessa oli pari nelosta. Myöhemmin tapasimme jo vanhoina miehinä. Hänellä olivat asiat hyvin, vaikka jalka olikin katkaistu, kun hän oli alkoholisoituaan nukahtanut pakkasella johonkin koppiin. Nyt hän asui hyvin ja hänellä oli vaimo, joka on monen pelastus. Hän harrasti miehekkäitä hyveitä. Ajeli moottorikelkalla, pyydysti siikoja tunturijärviltä, pyysi varmaan riekkojakin. Minä en ollut koskaan retkahtanut, mutta olin kokenut paljon takaiskuja ja joutunut elämään maankiertäjänä - mikä elämä yhä jatkuu. Ei ole pysyväistä sijaa maan päällä, kunnes sitten kuusi syltä maan alla - eikä sekään pysy.

Yhdellä nelosella pärjäsi ja sai lukea ehdot, mutta kahdella sai lemput ja joutui takaisin häntä koipien välissä, siis ekaluokalta. Jos oli ylemmillä, sai jäädä luokalle. Minä en koskaan saanut edes ehtoja, jouluna oli usein ruotsissa nelonen, mutta sain sen aina nostetuksi. Asiaan kuului, että en pitänyt ruotsista, mutta elämä vei sitten Ruotsiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja vie ehkä myös eläkkeelle sinne neljän vuoden päästä.

Englannista minä sen sijaan pidin ja siitä oli aina hyvä numero. Harrastin enemmän englantia. Minulle oli hankittu Mannerheim-Liiton ja Save the Children Federation/ Pelastakaa lapset -järjestön kautta amerikkalainen kummitäti, jonka tapasinkin pari kertaa. Ensimmäisen kerran ehkä n. 8-vuotiaana, jolloin en vielä opiskellut englantia ja sitten nuorena perheenisänä. Ensimmäinen tapaaminen oli Rovaniemellä. Meitä kuvattiin ja haastateltiin lehtiin. Isosiskoni oli tulkkina. Minusta hän puhui englantia, mutta siihen aikaan hän tuskin sitä osasi kovinkaan hyvin. Hänen aikanaan oli luettu pitkä saksa. Kummitädin nimi oli Mary E.Carter ja hän oli naimaton nainen, tyylikäs. Hän työskenteli Sheraton -hotelliketjun ravintoloiden tarkastajana ja sain häneltä vuosien mittaa paljon kortteja eri puolilta maailmaa. Valitettavasti vain pari on säilynyt.

Sitten kun aikuisena hänet tapasin, hän oli jo eläkeläinen, mutta matkusti yhä. Hänellä oli jopa miesystävä. Tapaaminen oli aika jäykkä, minusta tuntui, etten osaa englantia. Mukana oli pieni tyttäreni, joka samoissa vetimissä otetuissa kuvissa näytti aivan söpöltä. Äidin tekemässä vaaleanpunaisessa takissa ja valkoisessa tekoturkislakissa.

Tuo Mary oli kuitenkin innoitukseni elämän kestävälle englannin opiskelulle. Hänelle piti kirjoittaa kiitoskirjeitä paketeista ja rahalähetyksistä joita tuli. Ne käännettiin Mannerheim Liitossa englanniksi. Mukaan piti laittaa vapaaehtoisena lähetyksenä 100 markan seteli, josta myöhemmin 1963 otettiin pois kaksi nollaa. Tottuminen uuteen rahaan oli varmasti vähintäänkin yhtä vaikeaa kuin on ollut tottuminen euroihin. Yhäkin saatan itsekin kääntää eurot markoiksi. Sata euroa on kuusisataa markkaa. Niissä kirjeissä saattoi myös olla kirjoitusharrastukseni siemen. Olin surkea kirjoittaja, kun käsialakin oli huono. Tämä tietokoneiden aika on ollut minulle sopiva, kun ei tarvitse kirjoittaa käsialalla. Silti olen joutunut opettamaan kaunoa koululapsille.

Kun tapasimme Rovaniemellä Mary sujautti salaa Mannerheim Liiton edustajalta sisarelleni 50 $ pyörää varten, joka minulle sitten ostettiinkin, sininen Falun -merkkinen miestenpyörä, jonka istuimelta en aluksi ylettynyt polkemaan, mutta aika pian. Se pyörä palveli ihan hyvin. Mannerheim Liitto vei lahjoituksista proviision. Varmaan Mary sai vähentää hyväntekeväisyyden veroista, mutta joka tapauksessa hän oli hyväntekijä.

Muutaman kerran vuodessa tuli lähetyksiä. Vuoroin rahaa, vuoroin vaatteita ja vuoroin elintarvikkeita. Viimeksi mainitut olivat kai jostakin ylijäämävarastosta ja tehty amerikkalaiseen makuun. Keinoturkiskauluksiset, vuoratut takit olivat liian erikoisia enkä kehdannut niitä pitää, samoin vuorelliset housut. Kuljin sen sijaan usein rikkinäisissä ja pieneksi jäävissä vaatteissa.

Elintarvikkeista emme aina ymmärtäneet, emme esimerkiksi isoista laardipurkeista, jotka olen käsittänyt vasta myöhemmin. Laardi oli muistissani hytisevää läpikuultavaa geeliä. Laardihan on tehty sianihrasta. Myös maitopulveri oli aika tarpeeton talouteen, missä siihen aikaan oli vielä lehmiä. Maitopulveri ja siitä tehty juoma maistuivat kummalliselta. Maitopulveria oli Lappiin tuotu heti sodan jälkeen. Veli kertoi, että sitä saattoi olla koulun pihalla, josta oppilaat kävivät sitä kouraisemassa ja söivät makean nälkäänsä.

Lääkkeistäkään emme ymmärtäneet mitään paitsi ehkä heftasta eli vetolaastarista. Siellä oli pillereitä ja ampulleja, jotka heitettiin Porvarinjängän suohautaan. Sokeri, jauho ja kaakaojauhe sen sijaan olivat tervetulleita, samoin nippu suklaalevyjä. Corned Beefin ymmärsimme lihasäilykkeeksi ja hyvälle se maistui. Säilykeliha maistui muutenkin tuohon aikaan taivaalliselle, ei sille koiranruoalle, mitä se nykyään on. Makealle persot sisarukset ne useinkin herkut söivät. Isoveli teki sokerista, voista ja kaakaosta rättäyksiä. Hänen hampaansa menivät huonoiksi ja paikkakunnan tapaan hän jo nuorena hankki tekohampaat. Itselläni hampaat pysyivät hyvinä. Ei ollut reikiä, kunnes opiskelijaikäisenä pilasin hampaani raa´alla sitruunalla. Yläleuassa minulla on yhä hyvännäköinen kalusto, mutta alaleuan hampaat ovat vinossa. Ikenet ovat iän ja liian kovakouraisen harjauksen myötä vetäytyneet ja vihlovat.

Toiselle veljelle tuli myös paketteja parin vuoden aikana, mutta hänen kumminsa lopetti. Myös hedelmäkarkit tekivät kauppansa. Ne olivat isossa peltipurkissa, varmaan lähes samanlaisessa kuin mikä oli kuulemma aina presidentti Reaganin työpöydällä Valkoisessa Talossa paljon myöhemmin. Vaatepaketeissa tuli myös lakanakangasta ja froteeta, joista isot siskot neuloivat tarpeellisia lakanoita. Rahat vei isä perheen tarpeeseen, tuskin minulle niistä tuli edes taskurahaa.

Meillä oli aika tiukkaa lapsuuteni aikana, kun äiti oli kuollut ja isä tulossa täysin työkyvyttömäksi. Hän oli pienviljelijä. Maanviljelys ei paljoa tuottanut. Joskus tuli vähän heinästä ja aikoinaan oli maitotili. Tonkia kärrättiin ja ajettiin vesikelkalla tien varteen maitolavalle. Sellaisella reissulla rakas Turre -koira jäi taksin alle ja kuoli, kun ei ymmärtänyt, että takarenkaat ovat vaaralliset. Se haukkui eturenkaat ja päästi menemään, kuten se päästi lopulta kaikki vieraat suuren rähinän jälkeen. Kävin katsomassa usein sinä talvena koiran tönköksi jäätynyttä ruumista tynnyrissä; sitähän ei voitu pakkasilla haudata. Olin tietysti surullinen, mutta jonkun vuoden kuluttua sain hankkia uuden koiran, joka oli varmaankin pelastukseni. Se nukkui usein vieressäni liasta kovaksi pinttyneen lakanan ja sisuksia pursuavan täkin välissä. Se haisi monesti omituiselle luuhattuaan ties missä. Kerran se oli löytänyt kissanraadon, jossa oli lajityypillisesti kieriskellyt ja tuli tietysti kotiin saavuttuaan viereeni. Samoin se oli muidenkin lemmikki.

Sen sai naapurin Tauno lopettaa, kun koti jäi kylmilleen, kun lähdin opiskelemaan Tampereelle. Isä oli mennyt jo aikaisemmin vanhainkotiin, muut lapset lähteneet jo vuosia ennemmin, toki palaten loma-aikoina kotiin. Minä sain pitää lukioaikana huolta yhä huonommaksi käyvästä isästä, mutta se on jo toinen stoori, jonka olen jo kertonut aikaisemmin kadonneessa blogissani.

Luin paljon, eniten tietenkin kotimaista, mutta rupesin lukemaan myös englannin kielellä. Koska kylä oli turistireitin varrella linja-autoaseman kioskissa oli englanninkielistä kirjallisuutta. Ostin sieltä mm. Reader´s Digestejä ja olin niiden vannoutunut lukija, myös suomenkielisten. Ostin myös rohkean Another Country -pokkarin, jonka oli kirjoittanut James Baldwin ja yritin lukea vavahdellen sen seksuaalikuvauksia. Sijoitin rahojani myös Life -lehtiin ja jopa Playboy -lehtiin.

Suurin helmi oli kuitenkin 1963 ilmestynyt John Steinbeckin Travels with Charley, johon olen palannut monta kertaa. Se on viisas kirja ja yksi Amerikan-rakkauteni lähteitä. Luin ihan äsken kirjan myös suomenkielellä eikä se ole mielestäni vanhentunut. Koskaan en vielä ole päässyt Amerikassa käymään, ehkä ei nykyaikana tarvitsekaan, sillä on mukavinta ehkä matkustaa kirjojen, television ja netin avulla. Niissä ihmiset panevat parastaan, ei kulu aikaa ja rahaa turhuuksiin. Silti olisi mukava Pohjois-Amerikassa käydä. Rahastahan se on kiinni. Ensisijaista on pystyä elämään kotimaassa joten kuten. Englannissa, joka on toinen rakkauteni, sensijaan olen ollut kolmeen otteeseen, yhteensä puolisen vuotta. Englannissakin voi matkailla netissä, televisiossa ja muussa mediassa. Olen ollut ex. vaimon kanssa nuorena au paireina rikkaassa juutalaisperheessä Readingin liepeillä idyllisessä englantilaiskylässä loistokartanossa viitisen kuukautta, kielikurssilla Salisburyssä pari viikkoa ja harhaillut yhden kuukauden Lontoossa asuen pienissä hotelleissa, eri puolilla kaupunkia kävellen. Siellä ostin myös pienen kirjan, jossa kerrottiin WWW:n ihmeellisyyksistä.

Tästä blogista ei tule muistelua juuri enempää kuin oli tässä merkinnässä. Ehkä sentään muistelen Englannissa olojani. Aion kerätä tähän linkkejä, jotka ovat olleet minulle avuksi englannin lukemisessa, tai olisivat voineet olla. Koska on runsauden pulaa virikkeistä ja materiaaleista ja aikapula, kun vuorokauteen ei 24 tuntia enempää mahdu, aikomukset ovat usein jääneet aikomuksiksi.

Aion kuitenkin kerätä itseäni kiinnostavia apulinkkejä, ja ehkä myöhemmin kiinnostavia englanninkielisiä linkkejä yleensäkin.

Olen tehnyt vähän samoin suomenkielelle, Oppitori -blogissani, joka alkaa tällä erää olla valmis, en keksi siihen nyt juuri uutta. Kun löydän, lisään jonnekin blogin sisään.