Jos asuu Hevon kuusessa

Jos sattuu asumaan jossakin Hevon Kuusessa, poissa netin siunauksellisesta taikapiiristä, mutta omistaa tietokoneen, voi silti lukea vaikkapa nettikirjoja tietokoneelta. Kävin lukemassa wikipediasta kirja -artikkelin ja päätin muuttaa sitä. Siinä sanottiin, että paperinen kirja tulee pitämään pintansa, kun tietokoneen ruutukin rasittaa silmiä.

Eivät nämä litteät näytöt enää niin rasita, enemmänkin ehkä pystyasento. Tosin on mahdollista järjestää monitori siten, että lukee vaikkapa mukavassa nojatuolissa. Minulla ne ovat jääneet kokeiluiksi, sillä minä myös rakastan paperikirjoja ja olen viime kuukausina ostanut niitä kirppareilta ja kirjaston poistoista tuhottoman paljon niin, että ne kestänevät koko ikäni. En ehdi edes uusia kirjoja lukemaan. Jos niitä lainaan kirjastosta, lainat pian vanhenevat ja tuottavat sakkoja.

On minulla lukulaitekin Cybook, Bookeen, joka on litteä eikä taatusti rasita silmiä. En ole sitäkään ehtinyt paljon käyttää. Minulla on siinä paljon englanninkielistä klassikkokirjallisuutta ja mukava olisi sanakirja. Se kuitenkin maksaa. Jos lukisin tietokoneen välityksellä sanakirja toimisi. Minulla on myös minikannettava. Tietokoneelle voi ladata sanakirjoja ja lukea paikasta riippumatta. Mutta en ole sellaiseen keikailuun lähtenyt, että ottaisin kannettavan mukaan Luontoon. Liikunta on erikseen ja Lukeminen erikseen. Minulla on kyllä Reader -ohjelma, joka mahdollistaa, että minikannettavaa voi lukea kuin avattua kirjaa. Tosin tietokoneen ruutu ei näy hyvin ulkona, minulla ei ole kesämökkiä, viihdynkin hyvin kotona laajakaistan ääressä. Kotona on kaikki mukavuudet, sauna ja kaikki, joista tosin joudun maksamaan omaisuuden.

Luin kesän aikana mm. mediamoguli Murdockin lausunnon, että sanomalehti tulee korvautumaan lukulaitteilla: Ei tarvitse pitää yllä kalliita painotaloja ja tapella ammattiliittojen kanssa, voi keskittyä ytimeen eli tekstien ja kuvien tuottamiseen. Lukulaitteita odotetaan kovasti. On tulossa isompikokoisia ruutuja, jotka voi vaikka kääriä rullalle. Sitten a vot, kun tulee värinäyttö, paperilehti voi jäädä tappiolle. Oli minulla nostalgian vuoksi kesän aikana viikonlopun Hesari tilauksessa, mutta syyspuolella sanoin ei tyrkyttävälle myyjälle ja erikoistarjouksille. Olihan toki mukava lukea oikeaa lehteä, vaikka Hesaria Pravdaksi haukutaankin. Mutta lehti pitää heittää heti paperinkeräykseen. Niiden työstäminen uudeksi paperiksi toki on suurimittaista, mutta joka tapauksessa se tuntuu tuhlailulta jakeluineen jne. Kyllähän metsää pitää johonkin käyttää, se haaste metsäteollisuudella on. Mutta sen perusteella, mitä olen lukenut mahdollisuuksia on alkaen energiantuotannosta kaikkinaiseen kemialliseen tuottamiseen. Jos minulla olisi rahaa, toki tilaisin yhä lehtiä, mutta nyt on syötävä säästäen savea ja pidettävä vähistä rovoista kiinni, kun tulee uusi työttömyys -toki ansiosidonnaisella, enkä kai ikinä enää peruspäivärahalle putoakaan. Eläkeikään on aikaa. Haluaisin muuttaa takaisin Ruotsiin, mutta se kai käy vasta 65 -vuotiaana, jolloin tulen alkamaan saada Ruotsin eläkettä, mikä se sitten tuleekaan olemaan. Kai siinä on indeksikorotukset.

En halua netistä luopua, sekin maksaa aika tavalla. Sen kautta voi seurata aivan riittävästi sekä koti että ulkomaista mediaa. On suorastaan runsauden pulaa. Varsinkin nyt kun on olemassa tämä sanakäännös -toiminto, joka on niin helppo. Autosta voin luopua aivan helpolla. Nytkin se seisoo aivan käyttämättä ja autotallipaikkakin maksaa 40 €/kk.

Tulen myöhemmin antamaan linkkejä englanninkielisiin suosikkimedioihini. Tämän postauksen tarkoituksena on hakea esille nuo ladattavat englannin sanakirjat.

Laitan tähän kopion pitkästä postauksesta Maalainen -blogistani, siinä kerrotaan ladattavista sanakirjoista ja netin sanakirjoista. Tämä oli ennen kuin tiesin Googlen työkalupalkin sanakäännöksestä: (kuvat eivät näköjään tulleet mukaan, copy/pastaaminen poisti kappalejaon)

E-kirjat, nettikirjat, sähköiset kirjat



Olen kirjoittanut e-kirjoista jo kymmeniä kertoja. Yksi vika on siinä että, jutut hajautuvat arkiston hämäriin. Jos olisin osannut tagittaa, tilanne olisi toinen. Tämän vuoden aikana saattaa markkinoille tulla uudenlainen lukulaite, josta voi tulla esim. ensi joulun hittituote. Ihan hyviä lukulaitteita on jo, minullakin yksi. Ne käyttävät sähköistä mustetta, akku kestää kauan, voi lukea ulkonakin, ei säteile eikä rasita silmiä. Sitten viimeistään kun lanseerataan värilliset näytöt, siinä on hittituote. Tietokoneissa e-kirjoja voi jo hyvin lukea ja voi myös hienommissa puhelimissakin. Esimerkiksi tällaisella uudenlaisella, isoilla tietokonenäytöllä, jonka vasta hankin, voi ruutuun laittaa vierekkäin kaksi ikkunaa, isomman jossa on nettisivu ja pienemmän jossa on on-line -sanakirja tai koneelle ladattu sanakirja. Näin avulla vieraskielisten sähkökirjojenkin lukeminen on ihastuttavan konkreettista ja helppoa. Myös ns. bookreaderin voi laittaa ikkunaksi ja viereen sanakirjan.

Monet asiantuntijat sanovat, että vanha tapa oppia sanastoa, lukea ulkomaankielisiä kirjoja sanakirjan kanssa, on paras, ja se pätee edelleenkin. Paperikirja ja -sanakirja, jos sellaiset on käsissä, on edelleenkin ykkösjuttu, mutta hyvänä vaihtoehtona kirivät elektroniset vastineet. Niissä on myös historiaa, kansainvälisyyttä, oikea kulttuuriaarre. Ei tarvitse omistaa kirjastoja tai lainata vaivalloisesti ja maksaa sakkoja. Elektronisia kirjoja voi myös ostaa ja lainata kasvavassa määrin. Voin todistaa, että kun itseäni vanhanmallinen putkinäyttö alkoi rasittaa ja allergisoida, uusi näyttö ei haittaa.

Elektronisen nettikirjan tilalle esimerkissä voi edellisessä laittaa minkä tahansa vieraskielisen nettisivun, ja niitä on paljon, suuruusluokkaa en osaa arvioida. Tarvetta siis on. Sivun käännökset automaattisena kokonaisuutena ovat edelleen kökköjä, suorastaan hävettäviä.Olen vähän kuin tutkinut erilaisia vaihtoehtoja, lähinnä englannin kieltä ajatellen. Itselläni on jo niin hyvä passiivinen sanavarasto, etten kovin paljon tarvitse sanakirjoja, lehtitekstissä varsinkaan. Romaaneissa ja tietokirjoissa on jo toinen juttu; niissä sanasto on monipuolisempaa.

Tietokoneelle ladattavat sanakirjat ovat varteenotettava vaihtoehto. Niissä on ainakin se hyvä puoli, että ne toimivat myös off-line ja kaikissa windows-ohjelmissa. Yksikieliset ovat parhaimpia, suomenkielinenkin on olemassa. Hyvä muuten, mutta sanasto suppea. Sanaa kaksoisklikataan sähköisessä tekstissä ja viedään se sanakirjan hakuruutuun, tapoja on useita. Tästä en nyt kirjoita enempää, koska olen tehnyt sitä aiemmin.

Tässä on kuva näkymästä, missä on ekirja ja aukioleva Sage´s Dictionary, jota en saanut kapeammaksi. Ehkä liian leveänä. Sanaa ei voi raahata hiirellä vaan pitää liittää hakuruutuun. Yksi ratkaisu leveysongelmaan on, että pitää ohjelmat limittäin tai pienentää ja napsauttaa näkyviin tarvittaessa.Online -sanakirjat. Niitä on englanniksi ja muilla kielillä, suomeksikin, leegio. Niitä saa myös selaimen lisäosiksi. Olen kokeillut ainakin kahta englanninkielisinä ja ne ovat ihan mukavia. Sanaa kaksoisklikataan ja se avaa ikkunan tai välilehden ja riippuu palvelusta mitä muuta saa tehdä, jotta sanalle saa merkityksen. Kaupallinen suomalainen palvelu Lukutulkki on priima, mutta ainakin aiemmin se toimi vain IE:ssä. Tässä kirjoitan vain ilmaisista palveluista.

Erillisiä online sanakirjoja on paljon, suomenkielelläkin on useita. Ne voi tietysti avata erillisiksi selainikkunoiksi, eikä niidenkään käyttö ole erityisen vaikeaa. Mielestäni suomenkielisiä vaivaa sanastojen niukkuus, eikä vaativalla käyttäjällä ole niistä suurta iloa.

Ruotsiksi olen löytänyt ainakin kaksi suhteellisen hyvää: Norstedts ja Tyda.se. (Ruotsin ja muiden kielten välillä, suomi ei ole mukana.) Ruotsia taitava voi käyttää niitä myös suomeksi sanoja tulkitessaan kun tekee siirron omissa aivoissaan. Suomeksi on yksi kiinnostavan yksinkertaistettu BeamLab. Mutta se ei oikein osannut löytää taivutusmuodossa oleville sanoille selitystä. Jos on mahdollisuus laittaa ikkunat vierekkäin ruutuun, mitä nyt ihastuneena tutkin, siinä on ehkä kaikkein konkreettisin vaihtoehto. Valitsee sanan ja vie sen joko raahaten hiirellä tai copy/pastaamalla hakuruutuun.

Nordstedtsissa; se on arvokas ja perinteitä omaava yhtiö, ei raahaaminen edes onnistu vaan on käytettävä kopioi/liitä. Ruutu on myös tyhjennettävä edellisestä sanasta esim. kaksoisklikkaamalla ja delete/poista.

Cambridgen online-sanakirjassa, joka on tosi hyvä, koska siitä on helppo tehdä pieni ikkuna, ei hakuruutua tarvitse tyhjentää. Jälkimmäinen palvelu myös tunnistaa melkein kaikki taivutusmuodossakin olevat sanat.

Norstedtsin sanakirjan hakukäyttöliittymän voi ladata koneelle, menettely on kaksivaiheinen ja vaati minulla parin ohjelman lataamisen. Kaikki oli hyvin selitettynä, joten taitoja ei tarvitse olla kummoisia. Silloin ohjelma toimii muuallakin kuin nettiselainta käytettäessä.Mielestäni pelkkä selainsivukin toimi ihan hyvin. Täytyy ensin kopioida sana, sitten kaksoisnapsauttaa+del hakuruudusta pois vanha teksti ja sitten Liitä. Mielestäni siis yksikieliset sanakirjat ovat kattavimmat, mutta on toki arvoa, jos selityksen saa äidinkielellä.

Tyda.se on oikein hyvä. Sen saa myös selaimen osaksi, muitakin mukavia mahdollisuuksia on, ja se toimii pikanäppäimellä. Jos liittyy mukaan (on ilmaista) jäseneksi sanoja voi myös tallettaa, mutta en ole tätä tutkinut. Nettisivulla kerrotaan, että uutta versiota palvelusta odotellaan.Kuva selittää paremmin kuin tuhat sanaa, joten laitan kuvat muutamasta ruutukaappauksesta. Yhteen jossa on käytetty ladattavaa Sagea, tyda.se:tä, yhdessä Norstedtsia ja yhdessä Cambridgea.

Suomenkielistäkin voisi tutkia, mutta mielestäni ne eivät vielä tyydytä vaativaa käyttäjää. Nuo pikkuruudut voi pienentää ja napsauttaa ne esiin tarvittaessa, ne voivat siellä odotella käyttöä, selaimen ruuduissahan on sisään rakennettu muisti, ne muistavat koon ja paikan näytöllä. Siis ainakin tällaisen edistyneen näytön kanssa, jollainen minulla nyt on. Ainakin pienessä kannettavassani se onnistui, en vain ehkä ole osannut kokeilla aiemmin. Pienellä näytöllä ei juuri ole iloa kahdesta vierekkäin olevasta ikkunasta.Muuten kun uusia ruutuja avaa, pitää vanha olla pienennettynä, muuten se avaa vain välilehden aukiolevaan ikkunaan. Ikkunoita voi vedellä kahvoista halutun suuruisiksi ja siirtää sopivaan paikkaan työpöydällä. Kannattaa kokeilla, miten se käy, jos et ole tullut tehneeksi sitä.

- Minä kirjoitan ajatellen, että lukija olisi perustasoa, ei siis mikään nörtti. Kirjoitan siksi niin tuskastuttavan perusteellisesti, ehkä pitkästyttävästi, koska kokeilen itsekin. En ole myöskään erityisen nokkela, opin hitaasti, unohdan ja kekkaan asiat vasta kun toiset ovat jo menneet. Siinä voi olla se etu, että minunlaisiani on paljon muitakin, ja kyse voi olla vertaistuesta. Minua tämä kuitenkin kiinnostaa.Täytyy siis muistaa, että tuon ekirjan tilalla voisi olla mikä tahansa miljardeista muista vieraskielisistä nettisivuista. Tässä ei ole kyse vain e-kirjoista.